Näin vältät yleisimmät haasteet ruokapalkan käytössä hevosen kanssa

Ruokapalkan käyttö hevosten koulutuksessa on yleistynyt vauhdilla – ja hyvästä syystä. Se on tehokas tapa lisätä motivaatiota, selkeyttää oppimista ja tehdä koulutuksesta hevosen näkökulmasta miellyttävämpää. Silti moni edelleen kokee, että ruokapalkka ”tekee hevosesta röyhkeän”. Ennen kuin tyrmäät ruokapalkan käytön, kannattaa käydä läpi tämä muistilista ja pohtia, oletko aloittanut kouluttamisen oikein.

Usein ongelma ei nimittäin johdu itse ruokapalkasta, vaan siitä, että ihminen on itse hidas ja epäjohdonmukainen, jolloin hevonen pääsee turhautumaan. Turhautunut hevonen saattaa käyttäytyä jopa aggressiivisesti, joten siksi ruokapalkkaa käyttäessä on erityisen tärkeää huolehtia turhautumisen ehkäisystä.

Tässä postauksessa käyn läpi ruokapalkan käytön tyypillisimpiä haasteita ja kerron, kuinka ne ovat ratkaistavissa.

1. Luopumista ei opeteta – tai se opetetaan epäkäytännöllisellä tavalla

Luopuminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että hevonen pystyy olemaan rauhallisesti ruokapalkan läheisyydessä ilman, että se yrittää jatkuvasti havitella palkkaa itselleen. Luopuminen kannattaa aina opettaa ensimmäisenä. Samalla voi opettaa hevoselle myös palkkamerkin.

Moni opettaa luopumisen niin, että hevosen odotetaan kääntävän päätään poispäin palkasta. Tämä ei kuitenkaan ole kovin käytännöllistä, koska hevonen oppii helposti vain kääntelemään päätään eri suuntiin ilman todellista rauhoittumista.

Käytännössä hyödyllisin tapa opettaa luopuminen on palkita parin sekunnin välein siitä, että hevonen seisoo rauhassa paikallaan pää kohtisuoraan eteenpäin.

Tällöin hevonen oppii seisomaan asiallisesti paikallaan ruokapalkan lähellä, mikä helpottaa kaikkea myöhempää koulutusta ja lisää turvallisuutta.

Luopumisen opettaminen saattaa ulospäin näyttää pelkältä herkkujen syöttämiseltä ilman, että hevonen tekee mitään erityistä. Mutta nyt kerron sen suurimman salaisuuden ruokapalkan käyttöön liittyen: rauhallisuudesta palkitsemalla et voi epäonnistua.

Luopumisen opettamista ei tarvitse jäädä hiomaan kovin pitkäksi aikaa. Riittää, että hevonen osaa odottaa palkkaa rauhassa sen verran, kuin sinulla yleensä kestää kaivaa palkka taskusta.

2.  Palkkamerkki jätetään opettamatta

Palkkamerkki on tärkeä osa ruokapalkalla kouluttamista. Se kertoo hevoselle tarkalleen, mikä hetki oli oikea, ja että palkka on tulossa. Palkkamerkin voi opettaa kätevästi samalla kun opettaa hevoselle luopumisen. Palkkamerkki voi olla mikä tahansa lyhyt äänne tai sana, jota hevonen ei kuule muualla. Hyviä palkkamerkkejä voivat olla esim. kielellä tehty naksautus, klik, jep, tsip, töps, piip, naks tms.

Palkkamerkki tehdään täsmälleen sillä hetkellä, kun hevonen tekee toivotun asian. Palkkamerkin jälkeen annetaan hevoselle palkka.

Kun palkkamerkki ja luopuminen opetetaan samaan aikaan, hevonen oppii...

• että rauhallinen paikallaan seisominen tuottaa palkkion.

• että äänen kuulemisen jälkeen palkka on tulossa, vaikka siihen menisi hetken aikaa.

Tämä helpottaa kouluttamista merkittävästi. Kun hevonen alkaa luottaa siihen, että palkka tulee johdonmukaisesti palkkamerkin jälkeen, kouluttaja ehtii kaivaa palkan rauhassa taskustaan ilman, että hevonen turhautuu sitä odottaessaan.

3. Palkitaan liian harvoin koulutuksen alussa

Yksi yleisimmistä virheistä on se, että hevosta palkitaan koulutuksen alussa liian harvoin. Hevonen ei vielä tiedä, mitä siltä toivotaan, joten vahvistetiheyden täytyy olla aluksi korkea.

Alkuvaiheessa hevosta olisi hyvä palkita noin 2–3 sekunnin välein aina, kun se tekee jotakin oikeaan suuntaista. Jos palkkaa tulee harvakseltaan, hevonen ehtii turhautua ja alkaa helposti etsiä palkkaa omatoimisesti – esimerkiksi tunkeutumalla liian lähelle ihmistä tai kaivelemalla taskuja. Tällainen käytös tulkitaan usein röyhkeydeksi, vaikka taustalla on yleensä epäjohdonmukainen kouluttaminen ja liian vähäinen palkitseminen.

4. Käytetään liian herkullista tai epäterveellistä palkkiota

Kaikille hevosille eivät sovi palkaksi esimerkiksi porkkana, leipä tai muut hyvin maistuvat ja sokeripitoiset rehut. Osa hevosista kiihtyy niistä liikaa ja menettää keskittymiskykynsä. Ahneemmille tai helposti kiihtyville hevosille voi sopia paremmin esimerkiksi heinä, heinäpelletit, heinähake tai jokin vähäsokerinen pellettimuotoinen rehu.

On erityisen tärkeää huomioida palkan terveellisyys. Kun ruokapalkkaa käytetään oikeaoppisesti, sitä kuluu usein melko suuria määriä. Siksi palkkion olisi hyvä olla sellainen, että se tukee hevosen terveyttä. Jos palkitsemisen kanssa joutuu pihistelemään vain siksi, että palkka on epäterveellinen ja herkästi lihottava, voidaan joutua helposti tilanteeseen, jossa ei pystytä palkitsemaan riittävän usein.

5. Taukopalkka unohtuu

Koulutustilanteessa kannattaa pitää taukoja, mutta jos ruokapalkalla kouluttaessa hevonen ei saa tauon aikana mitään syötävää, se voi kokea tauon pettymyksenä. Hevosen näkökulmasta voi olla täysin käsittämätöntä, että palkitseminen ja mukava tekeminen yhtäkkiä loppuu.

Jos hevonen kokee toistuvasti pettymyksen ja turhautumisen tunteita koulutuksen yhteydessä esimerkiksi taukopalkan puuttumisen vuoksi, kiihtyminen ja sitä seuraava ihmisen näkökulmasta röyhkeä käytös saattaa voimistua, vaikka kouluttaja toimisi muuten koulutustilanteessa johdonmukaisesti.

Kannattaa tarjota tauoilla esimerkiksi heinää tai muuta rauhoittavaa syötävää  –  vaikkapa isompi kourallinen samaa rehua, jota hevonen saa muutenkin koulutustilanteessa palkaksi.

6. Palkka tarjotaan läheltä omaa kehoa ja kaivetaan taskusta liian hitaasti

Jos palkka tarjotaan hyvin läheltä kouluttajan omaa vartaloa tai aivan taskun läheltä, hevonen oppii helposti suuntaamaan huomionsa taskulle ja tulemaan turhan lähelle ihmistä. Palkka kannattaa tarjota kauempaa omasta kehosta. Hyvä muistisääntö on, että kouluttajan tulee aina viedä palkka hevoselle sen sijaan, että hevonen tulisi hakemaan sen kouluttajalta. Kouluttajan on hyvä olla palkan antamisessa riittävän nopea, etenkin jos hevonen on ripeä liikkeissään. Hyvin koulutettu palkkamerkki kuitenkin helpottaa tilannetta ja antaa yleensä muutaman sekunnin pelivaraa palkan kaivamiseen taskusta.

Huom! Aivan liikaa näkee sitä, että palkat on tungettu pieneen ja hankalasti avattavaan taskuun, johon kouluttajan käsi ei mahdu kunnolla, joten hanki ihmeessä kunnon koulutustasku, josta saat otettua palkat helposti käteen!

7. Unohdetaan antaa ruokaa ennen kouluttamista

Haasteita voi syntyä myös siitä, että hevonen on koulutustilanteessa jo valmiiksi nälkäinen. Nälkä lisää kiihkeyttä ja kärsimättömyyttä, jolloin hevonen turhautuu herkemmin, reagoi voimakkaammin ja voi jopa muuttua aggressiiviseksi.

Ennen koulutusta on hyvä antaa hevoselle vähän heinää. Tähän kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos hevonen on rajoitetulla heinäruokinnalla. Jos hevosella on tarhassa vapaasti heinää saatavilla, ei ole yleensä tarpeen antaa erikseen ruokaa ennen kouluttamista.

7. Kouluttajan elekieli on levotonta ja enteilee palkkiota väärällä hetkellä

Yleinen ongelma on kouluttajan oma elekieli. Ruokapalkan käyttö ei ole helppoa ja vaatii ihmiseltäkin hyvää motoriikkaa. Monesti kouluttajan käsi meinaa hakeutua palkkataskuun ennen aikojaan tai ihmisen toiminta näyttää hevosen silmissä jostain muusta syystä siltä, että palkka olisi tulossa. Hevonen saattaa turhautua, kun ihmisen elekieli enteilee palkkiota, mutta sitten sitä ei tulekaan.

On hyvä kuvata omaa kouluttamista videolle, vaikka et koskaan julkaisisi materiaalia missään. Videolta näet helposti, onko sinulla toistuvia maneereja, jotka lisäävät hevosen levottomuutta.

8. Entä jos hevonen kiihtyy ruokapalkasta, vaikka kaikki keinot on kokeiltu?

Varmista vielä, toteutuvatko nämä kaikki:

• Palkitset riittävän tiheästi.

• Olet opettanut luopumisen.

• Valitsemasi palkkio on hevoselle mieleinen, mutta ei liian herkullinen.

• Hevonen on syönyt ennen koulutustilannetta.

• Pidätte taukoja ja tauoilla on tarjolla syötävää.

• Osaat tarjota palkan riittävän nopeasti ja tarpeeksi kaukaa omasta kehostasi.

• Käytät palkkamerkkiä johdonmukaisesti.

• Elekielesi on rauhallista, eikä enteile palkkiota silloin kun sitä ei ole vielä tulossa.

Jos olet ottanut kaiken tämän huomioon ja hevonen silti kiihtyy ruokapalkasta, kannattaa sulkea pois myös kivun mahdollisuus. Esimerkiksi vatsaperäiset ongelmat voivat tehdä syömisestä epämiellyttävän ja ristiriitaisen kokemuksen, mikä näkyy herkästi hevosen käytöksessä. Kaikki muukin kipu voi vaikuttaa olennaisesti hevosen oppimiseen ja käyttäytymiseen. Jos hevonen ei tunnu edistyvän johdonmukaisesta kouluttamisesta huolimatta, on aina syytä konsultoida eläinlääkäriä ja tarkistaa, onko hevonen mahdollisesti kipeä.

Jos haluat yksityiskohtaisempaa opastusta ruokapalkan käyttöön, suosittelen tutustumaan Kohdetyöskentely hevosen kanssa -verkkokurssiini!

Kurssi on vielä tämän vuoden loppuun saakka saatavilla huippuedulliseen hintaan 33,92 €!

1.1.2026 alkaen kurssin hinta nousee 99 euroon, sillä kurssialustalle tulee lisää sisältöä. Kurssimateriaalit ovat käytössäsi vuoden eteenpäin kurssin ostamisesta, eli nyt on viimeinen tilaisuus hankkia tämä kattava kurssipaketti erittäin edullisesti! (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Tietoa kirjoittajasta

Kaktu Kuparinen on intuitiivinen eläintenkouluttaja (AT), eläinkommunikoija, esikoiskirjailija ja sisällöntuottaja. Hän kirjoittaa ja puhuu hevosten koulutuksesta, hyvinvoinnista ja vuorovaikutuksesta yhdistäen rohkeasti tutkittua tietoa, käytännön kokemusta ja intuitiivista viisautta. Kaktu tunnetaan Kaktun talli -sosiaalisen median tileistä ja saman nimisestä podcastista.